Hei tyypit :)
Matka lofooteilla jatkuu… Jos siis vielä muistan, mitä siellä tapahtui… Kun unohtui se päiväkirja matkasta. Käytin kyllä kännykän memoa, jonne laitoin paikan nimiä ja semmoista, mutta huomasin, etteivät ne muistiinpanot välttämättä ole kovin selkeitä. No koitetaan.
Taisi olla keskiviikko, tai joku muu päivä, kun täräytettiin itsemme Svolvaerin kaupunkiin ja etsittiin majapaikka (tässä vaiheessa teki mieli päästä suihkuun). Olin bongannut etukäteen Svolvaerista kivan kalastajamajapaikan, Svinoya Rorbuer, joka osoittautui oikeasti todella kivaksi :) Olisi ollut myös kiva ja helpompi löytää kyseinen paikka, jos olisin printannut kartan vähän isommalta alueelta… Mutta joutuipa sitten tässäkin kohtaa käyttämään intuitiota, ettei reissun intuitio-idea mennyt hukkaan. Oli siellä kylttejäkin ja osattiin myös katsoa niitä jossain vaiheessa, kun oltiin muutaman kerran ajettu ohi. Vinkkinä voisi nyt kertoa, että se tie, joka jatkuu saareen johtavalle sillalle, näyttää umpikujalta.






Svolvaerin lähistöllä oli myös ensimmäinen huiputuskohde, Tjeldbergtinden 367 m. Ja wooooouuuww, mitkä maisemat taas! En kyllä välttämättä ole missään nähnyt upeampia maisemia. Nepali on nyt tietysti oma lukunsa, mutta täällä: meri ja vuoret yhdessä. Käsittämättömän upeaa!!! See for yourself:




Huiputtelun jälkeen palattiin kämpille ja valmistauduttiin tuleviin koitoksiin:


Matka jatkui siitä sitten kohti seuraavaa huiputusta ja hiekkarantaa! Pysykää kanavalla, tai siis palatkaa ehkä kuukauden päästä, kun seuraavan päivän tarina näkee virtuaalimaailman sinisen valon. Olen jo luovuttanut, että saisin nopeammin näitä kirjoitettua. Miten se aika oikein hurahtaakin…
Mutta kyllä se stoori jatkuu vielä :) Kiitos ja anteeksi jälleen. Mie kunnostauvvun vielä jonain päivänä, ihan varmasti. Viimeistään kuukauden päästä.

—————————————————————————————————————————————–
Kuvat yhtä lukuunottamatta omia otoksia.
Artikkelikuva Svinoyan päärakennuksen aulasta, jossa oli paljon hauskoja tavaroita.